Hämeenlinnan Reserviläiset – Aliupseerit ry juhli 70 vuotista taivaltaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen saralla

Hämeenlinnan Reserviläiset – Aliupseerit ry:n perustamisesta tuli kuluneeksi 70 vuotta 17.1.2022. Yhdistys juhlisti 70 vuotiasta taivaltaan kesäisessä säässä 10.7.2022 Suvipielisen toimintakeskuksessa noin 50 juhlavieraan joukolla. Juhlatilaisuuden musiikkiesityksistä vastasi Maanpuolustuskoulutuksen Hämeen soittokunta, kapellimestari Pekka Ahosen johdolla, sekä lauluesityksistä Maritta Saarinen Tapani Virkin säestämänä. Juontajana toimi varapuheenjohtaja Antti Heikkinen.

Juhlapäivän aamuna laskettiin yhdistyksen kukkatervehdys Ahveniston sankarihaudalle, jonka jälkeen suoritettiin lipunnosto Suvipielisen toimintakeskuksessa. Juhlatilaisuus aloitettiin tervehdysten vastaanotolla, ruokailulla ja kahvilla.

70 vuotta yhteishenkeä

Suomen lipun saapumisen jälkeen soittokunta esitti Jääkärimarssin jota seurasi yhdistyksen puheenjohtajan Erkki Lintulahden tervehdyssanat. Tervehdyksesään Lintulahti kertasi yhdistyksen perustamisen vaiheita todeten yhdistyksen perustamisen edenneen ripeästi perustamista ajaneiden reservinaliupseereiden toimesta ja yhdistyksen olleen eräs Suomen ensimmäisistä reserviläisyhdistyksistä. Ensimmäinen suunnittelukokous pidettiin 11.8.1951 ja esitys perustamiskokouksesta tehtiin ohjesääntötoimikunnan toimesta jo 12.12.1951. Perustava kokous pidettiin 17.1.1951 ja yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Aarne J Palonen. Yhdistyksen toiminta lähti ripeästi käyntiin ja jo vuonna 1952 perustettiin yhdistykseen suomen ensimmäinen 1. naisosasto puheenjohtajanaan Laimi Isotalo. Hämeenlinnan yhdistyksen puheenjohtaja Toivo Isotalo oli ajamassa valitakunnallisen liiton perustamista ja mukana 17.4 1954 perustetun Reservin Aliupseeriliiton hallituksessa. Toivo Isotalo oli talvi- ja jatkosodan veteraani – komppanian vääpeli ja joukkueen johtaja.

Tuolloin, ja kuten edelleen, reserviläistoiminnassa korostettiin varusmiestaitojen ylläpitoa ja kehittämistä ja vahvaa yhteishenkeä. Juhlapaikkana toimiva toimintakeskus Suvipielinen on osoitus siitä yhteishengestä joka vallitsi näiden sotaan joutuneiden miesten keskuudessa. Toimintakeskuksen hankkimisen mahdollisti johtokunnan jäsenten yhteisesti allekirjoittama ja takaama pankkilaina, jäsenten tekemät tuhannen talkootunnit sekä liikeyrityksiltä saadut lahjoitukset. Toimintakeskus valmistui vuonna 1970 ja lopulta pankkilaina saatiin maksettua naistoimikunnan ahkeran varainhankinan ansiosta. Ilman vieläkin vaikuttavaa pandemiaa olisimme juhlineet toimintakeskuksen 50 v juhlia 12.7.2020.

Lopuksi puheenjohtaja totesi että kuluneet 70 vuotta reserviläistoiminnassa ovat osoittaneet ettei itsenäisyys ole itsestäänselvyys. Onneksi Suomessa on ymmärretty viime sotien opetus ja ylläpidetty yleistä asevelvollisuutta ja puolustusvoimia. Tätä yhdistystä perustaneet henkilöt eivät varmaan olisi uskoneet miten 70 vuotta myöhemmin sama valtio joka hyökkäsi Suomeen 1939 hyökkää lähes samoin sanakääntein itsenäiseen valtioon vuonna 2022.

– Yhdistyksen toimintaa näinä 70 vuotena on talletettu teokseen 60 VUOTTA YHTEISHENKEÄ JA YHTEISTYÖTÄ ISÄLTÄ – POJALLE asessori Reima Lundbergin kirjoittamana, kirja julkistettiin kymmenen vuotta sitten, olisi tuo muotoilu voinut olla – ÄIDILTÄ – TYTTÄRELLE – TYTTÄREN TYTTÄRELLE! , totesi Lintulahti ja välitti myös yhdistyksen kunniajäsenen ja sotaveteraanin Matti Jyrkänpään terveiset juhlivalle väelle.

Juhlan avajaispuheen piti yhdistyksen puheenjohtaja Erkki Lintulahti. Lintulahti korosti reserviläisten, ja erityisesti yhdistyksen jäsenten keskuudessa vallitsevan yhteishengen merkitystä kuluneiden 70 vuoden aikana, nykyisin ja myös tulevaisuudessa.

Seuraavaksi laulettiin yhteislauluna Hämäläisten laulu jonka jälkeen Maritta Saarinen esitti Laps olen Karjalan -laulun Tapani Virkin säestämänä.

5. Maritta Saarinen, säestäjänään Tapani Virkki vei juhlayleisön laulullaan Karjalan maisemiin.

70 vuotta myös Olympialaisista

Juhlapuheen piti Varatuomari Juha Isosuo. Aluksi hän loi katsauksen menneisyyteen todeten että yhdistyksen perustamisvuonna 1952 Hämeenlinna toimi Olympialaisten virallisena kisakaupunkina kun Ahveniston kilpailupaikoilla kilpailtiin Olympialaisten nykyaikasen 5-ottelu. Vietämme siis myös 1952 Olympialaisten juhlavuotta jota juhlistetaan heinäkuun loppupuolella järjestettävilä 70- vuotisjuhlakisoilla. Juhlapuheessaan Isosuo käsitteli Hämeenlinnan asemaa historiallisena varuskuntakaupunkina jossa sotaväen ja Puolustusvoimain läsnäololla on jo vuosisataiset perinteet. – Vaikka Puolustusvoimilla ei varuskuntien ja esikuntien lakkauttamisen jälkeen ole itse Hämeenlinnan kaupungissa kuin muutamia kymmeniä työpaikkoja Logistiikkarykmentin Materiaalikeskuksessa, on Panssariprikaatilla, joka sijaitsee käytännössä Hämeenlinnan sisällä olevassa Hattulassa, suuri merkitys työnantajana, taloudellisena toimijana ja yhteistyötahona Hämeenlinnalle ja koko Kanta-Hämeen seudulle, totesi Isosuo. Lopuksi hän loi katsauksen meneillään olevan SOTE-uudistukseen ja sen mukanaan tuomaan muutokseen kuntien ja kaupunkien rooliin palveluntuotannossa, sekä rahoituksen tuomiin haasteisiin.

Varatuomari Juha Isosuo loi juhlapuheessaan läpileikkauksen kuluneiden 70 vuoden tapahtumiin, unohtamatta nykyajan haasteita ja mahdollisuuksia.

Hämeenlinnan kaupungin tervehdyksen esitti kaupunginhallituksen jäsen Antti Ahonen. Reserviläisliiton tervehdyksen esitti toiminnanohjaana Minna Nenonen. Etelä-Hämeen Reserviläispiirin tervehdyksen esitti puheenjohtaja Jari Hirvimäki. Hämeenlinnan Seudun Reservinupseerikerhon tervehdyksen esitti puheenjohtaja Timo Mörsky ja Asessori Reima Lundbergin tervehdyksen luki Antti Heikkinen. Tervehdyksissä tuotiin esille Hämeenlinnan Reserviläiset – Aliupseerit ry:n merkitystä tärkeänä alueellisena toiminana ja yhteistyökumppanina, sekä yhdistyksen tekemän työn merkitystä vapaaehtoisen maanpuolustuksen hyväksi.

Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Minna Nenonen kertoi tervehdyksessään reserviläisliiton toiminnasta ja korosti erityisesti liitolta saatavissa olevaa tukea jäsenistön toiminnan aktivoimisessa paikallisyhdistystasolla. Nenonen korosti paikallisyhdistysten tekemän työn tärkeyyttä vapaaehtoisen maanpuolustuksen mahdolistajana.

Aktiiviset toimijat palkittiin Suvipielisen risteillä

Puheenjohtajan tervetuliaispuheessaan mainitsema yhteishenki näkyy vahvasti yhdistyksen toiminnassa edelleen ja yhdistys halusikin palkita aktiivitoimijoitaan yhdistyksen ja etenkin Suvipielisen hyväksi tehdystä korvaamattomasta panoksesta myöntämällä Suvipielisen ristin Alpo Jokelalle, Ari Jauhiaiselle, Asmo Niemiselle sekä Jarkko Lemmetylle.

Aktiiviset yhdistystoimijat Alpo Jokela (oik.), Ari Jauhiainen, Jarkko Lemmetty sekä Asmo Nieminen (poissa) palkittiin Suvipielisen risteillä.

Huomionoisoitusten jälkeen tilaisuus jatkui Maritta Saarisen esittämällä Karjalan Kunnailla -laululla Tapani Virkin Säestämänä sekä soittokunnan musiikkiesityksillä päättyen yhteisesti laulettuun Maamme lauluun. Suomen lipun poistuttua tilaisuuden juontajana toiminut varapuheenjohtaja Antti Heikkinen lausui tilaisuuden päätössanat.